Nepalin Nykytilanne

Nepali on maan ympäröimä pieni vuoristoinen valtio puristuksissa kahden Aasian talousjättiläisen välissä – Kiina pohjoisessa ja Intia etelässä, idässä ja lännessä. Nepali ei ole hyötynyt kahden naapurinsa taloudellisesta kehityksestä vaan on pikemminkin alistunut hyödylliseksi puskurivaltioksi. Puutteellisesta omavaraisuudestaan johtuen Nepali on riippuvainen maiden välisestä kaupasta ja mahdollisista turismin lähteistä. Lisäksi Intiaa kiinnostaa Himalajalta laskeutuva vesivoima ja Kiinalla on tavoitteenaan jatkaa Tiibettiin rakentamaansa rautatietä Nepaliin asti. Näillä hankkeilla on potentiaalisesti ankara vaikutus Himalajan koskemattomiin vuoristomaisemiin.

Historia

Vuonna 1996 Nepalissa alkoi ”kansan sota”, maolaiskapina, jonka iskuissa ja armeijan vastatoimissa kuoli ainakin  13 000 ja katosi tuhansia. Kapinalliset vaativat parempia oloja maaseudun köyhille ja valtiomuodoksi tasavaltaa hindumonarkian sijaan. Marraskuussa 2006, vuosikymmenen kestäneen sisällissodan jälkeen maolaississit ja sen aikainen hallitus allekirjoittivat rauhansopimuksen, jonka tarkoituksena oli ohjata Nepali kohti rauhallisempaa tulevaisuutta – elämää ilman aseita ja väkivaltaa. Huhtikuussa 2008 maassa vihdoin järjestettiin historiallisesti demokraattiset vaalit, joissa muiden suureksi yllätykseksi maolaisten kokoama poliittinen puolue voitti ja lunasti enemmistöaseman Nepalin hallituksessa. Toukokuussa Nepalia vuosikymmeniä hallinnut hindumonarkia myös lakkautettiin.

Kehitysapu Haasteet

Koska Nepali on hyötynyt vain vähän Intian ja Kiinan kiivaasta kehityksestä, ulkomailta saapuva kehitysapu, joka kasvaa 30 prosentin vuosivauhtia, mutta vaikuttaa Nepalin kotitalouksista vajaata 32 prosenttia, on yksi maan mittavimmista ja tärkeimmistä talouden kannikkeista. Kehitysavusta huolimatta Nepali on edelleen yksi maailman köyhimpiä ja kehittymättömimpiä maita. Maan bruttokansantuote asukasta kohden on mitättömät 330 USD vuodessa – vain murto-osa Suomen vastaavasta luvusta, joka ylittää 40 650 USD. Saamansa kansainvälisen kehitysavun lisäksi, yksi Nepalin suurimmista tulonlähteistä ovat siirtotyöläisten ulkomailta lähettämät rahalähetykset – 17 prosenttia kansantulosta. Lisäksi bisnestä tehdään vuosittain jopa 100 000 nepalilaisnaisella, jotka päätyvät Intiaan. Tästä joukosta suuri osa päätyy seksityöläisiksi.

28-miljoonasta Nepalilaisesta 42 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyyden tuomat jokapäiväiset ongelmat vaihtelevat korkeasta lapsikuolleisuudesta ja lukutaidottomuudesta riittämättömiin saniteettitiloihin ja siten likaisesta juomavedestä sekä puutteellisesta ruokavaliosta johtuviin tauteihin. Taistelu elämästä ajaa monet epätoivoisiin tilanteisiin. Ihmissalakuljetus, lapsiin kohdistuva väkivalta sekä lapsityövoiman käyttö ovat Nepalin arkipäivää. Katulasten määrä on kasvussa ja monet maaseudun tytöistä päätyvät prostituoiduiksi Intiaan.

-  27 000 lasta kuolee ripuliin joka vuosi

-  60 000 lasta kuolee joka vuosi ennen 5-vuotis syntymäpäiviään

-  2,6 miljoonaa lasta tekee töitä – heistä 40 000 on maatyöläisiä, käytännössä maaorjia.

-  34 prosenttia avioliitoista on solmittu alle 15-vuotiaan lapsen kanssa

-  n. 12 000 naista ja lasta salakuljetetaan Intiaan vuosittain

-  Nepali on lapsi-sieppausten maailmanlistalla 1. sijalla

-  n. 100 lasta asuu aikuisten vankilassa

* Lähde: Lasten hyvinvointi, Nepali (CWIN)

Kuivuus, nälänhätä, taudit, ankarat ukkosmyrskyt, tulvat ja maavyöryt, mutta etenkin maassa kauan vallinnut väkivaltainen poliittinen tilanne ovat syynä monen orvon ja hylätyn lapsen kohtaloon. Viimeisin CWIN raportti mainitsee että poliittisten väkivaltaisuuksien takia yli 3000 lasta on menettänyt kotinsa ja yli 1500 lasta on menettänyt vanhempansa. Poliittinen epävakaus onkin tehnyt Nepalin joka päiväisestä elämästä taistelua; elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet ja turismi laskenut ennätyslukemiin. Myös monet nuoret ovat joutuneet pakenemaan ulkomaille, loukkaantuneet tai kuolleet väkivaltaisuuksissa. Lapset kärsivät usein eniten ja ensimmäisinä. Katulapset ja orvot ovat helppoja uhreja törkeille väärinkäytöksille. He joutuvat usein lapsityövoimaksi tai päätyvät prostituoiduiksi. Myös huumeet ja rikollisuus kuuluvat olennaisena osana katuelämän arkeen.

Aivan liian monet lapset Nepalissa elävät hylättyinä ilman minkäänlaista huolenpitoa. Onni Lastentalon tarkoituksena on puuttua tähän ja auttaa mahdollisimman montaa näistä lapsista rakentamalla heille kunnollinen elämä ja tulevaisuus kodissa, jossa he saavat turvaa, huolenpitoa ja rakkautta.